Klikkaamalla suuremmaksi |
Jaanan Jorinat
keskiviikko 14. marraskuuta 2012
maanantai 28. toukokuuta 2012
Video - Viisaasti vesillä!
Porukka on juhlimassa järven rannalla. Syrjemmällä yksinään istunut poika saa idean lähteä veneilemään, mutta pelastusliivien sijaan mukaan tarttuukin mopokypärä...
(Katso korkealaatuisena!)
(Katso korkealaatuisena!)
keskiviikko 9. toukokuuta 2012
Radiomainos - Digitaalisen materiaalin tuottaminen ja käsittely
Radiomainos:
Radiomainoksen käsikirjoitus:
Mainostetaan
autonrenkaita. Ei varsinaisesti mitään merkkiä, lähinnä sitä, että renkaat
eivät saa olla liian kuluneet jne.
Isä,
n. 50-vuotias, poika, n. 17-18-vuotias. Ovat kotona, poika eteisessä lähdössä,
ja isä on kauempana ja tulee sitten eteiseen.
Isä puhuu melko rauhallisesti, poika innostuneemmin.
Poika: ”Isä, mä menen nyt!”
Isä: ”Hetkinen, mihinkäs sä olet menossa?”
Poika: ”Katariinan kanssa ulos. (Vähän kierrellen kaarrellen) Käydään syömässä, ajellaan vähän ympäriinsä ja mennään ehkä puistoon… Tiedäthän sä.”
Isä (vähän virnuillen): “Jaa jaa. Onkos kumit kunnossa? Ei kannata antaa tytölle kyytiä vääränlaisilla välineillä.”
Poika (häkeltyneenä): ”A-ai mitkä kumit? Mistä sä puhut?”
Isä (sanoo, kuin asia olisi itsestäänselvyys): ”No auton kumit, renkaat, tietenkin. (Nuorisokieltä matkien) ’Tiedäthän sä.’ (Opettavaisesti) Turvallisuus, se se on pääasia, kun tyttösiä pyörittää.”
Poika: “En mä tiedä, en mä ole oikein ajatellut...”
Isä: “No, mennääs vaihtamaan ni pääset lähtemään.”
Poika (innoissaan): “Joo, kumit palamaan ja baanalle!”
Isä puhuu melko rauhallisesti, poika innostuneemmin.
Poika: ”Isä, mä menen nyt!”
Isä: ”Hetkinen, mihinkäs sä olet menossa?”
Poika: ”Katariinan kanssa ulos. (Vähän kierrellen kaarrellen) Käydään syömässä, ajellaan vähän ympäriinsä ja mennään ehkä puistoon… Tiedäthän sä.”
Isä (vähän virnuillen): “Jaa jaa. Onkos kumit kunnossa? Ei kannata antaa tytölle kyytiä vääränlaisilla välineillä.”
Poika (häkeltyneenä): ”A-ai mitkä kumit? Mistä sä puhut?”
Isä (sanoo, kuin asia olisi itsestäänselvyys): ”No auton kumit, renkaat, tietenkin. (Nuorisokieltä matkien) ’Tiedäthän sä.’ (Opettavaisesti) Turvallisuus, se se on pääasia, kun tyttösiä pyörittää.”
Poika: “En mä tiedä, en mä ole oikein ajatellut...”
Isä: “No, mennääs vaihtamaan ni pääset lähtemään.”
Poika (innoissaan): “Joo, kumit palamaan ja baanalle!”
tiistai 14. helmikuuta 2012
Tietokannat - mitäs sitä onkaan opittu?
Mitä tiesit tietokannoista ennestään?
Loppujen lopuksi tietokanta ei ole niin monimutkainen asia kuin aluksi tuntui (tai millaisen käsityksen sekava kaavioni ja vielä sekavampi selitykseni antaa). Kun ajatukset saa kasattua ylös ja pääsee näkemään, millaisia tietoja tietokantaan on laitettava, on itse tietokannan kasaaminen melko helppoa, kunhan osaa käyttää työkaluja oikein. Ainakin käytettävissämme olevan Microsoft Accessin käyttö on helppoa, kunhan joku ensin opettaa mistä mikäkin asia tapahtuu ja miten saa asiat rullaamaan. Tietojen selaaminen, lisääminen, järjesteleminen ja suodattaminen onnistuu hyvin ja voisinpa tässä henkseleitä paukutellen kehua, että osaisin tehdä jo jonkinlaisen (ainakin yksinkertaisen) tietokannan vaikkapa... omistamistani cd-levyistä. ;)
Kun meitä pyydettiin miettimään, mitä tarkoittaa tietokanta ja mitä se pitää sisällään, itselleni tuli ensimmäisenä mieleen Facebook (yllätys yllätys...) ja kuinka käyttäjien tiedot on tallennettuna ylläpitäjien hallitsemaan tietokantaan, kuten myös kaikki sivuston sivut ja sovellukset. Tätähän tietokanta periaatteessa onkin, Wikipediaa lainatakseni se on "kokoelma tietoja, joilla on yhteys toisiinsa".
Mitä uutta olet oppinut tietokannosta, niiden kuvaamisesta ja rakentamisesta?/Mitkä olivat tiedollisesti tärkeimmät pointit, jotka poimit oppimisesi aikana?
Tietokannat ovat monimutkaisempia verkostoja kuin ensiksi tulisi ajatelleeksi. Erilaisia entiteettejä on usein enemmän kuin tulee ajatelleeksi tai mitä ulospäin saattaa näkyä, ja niiden väliset suhteet ovat monimutkaisempia kuin teinidraamasarjojen ihmissuhteet (jotka nyt ovatkin melko ennalta-arvattavia...). Yksi asia voi liittyä moneen asiaan mutta toinen asia voi liittyä vain yhteen. Lisäksi entiteeteillä on lukuisia ominaisuuksia, joita ei välttämättä edes aina muista mutta jotka on hyvä saada ylös, jotta tietokannasta ei unohdu esimerksi tärkeitä käyttäjien tietoja pois. Siksi ennen tietokannan tekemistä voisikin olla viisasta tehdä allaolevan esimerkin kaltainen ajatuskartta/hahmotelma asioista ja niiden välisistä suhteista sekä niiden ominaisuuksista.
Eräänlainen esimerkki yrityksen tietokannan eri osa-alueista ja niiden vuorovaikutuksesta toistensa kanssa. |
Loppujen lopuksi tietokanta ei ole niin monimutkainen asia kuin aluksi tuntui (tai millaisen käsityksen sekava kaavioni ja vielä sekavampi selitykseni antaa). Kun ajatukset saa kasattua ylös ja pääsee näkemään, millaisia tietoja tietokantaan on laitettava, on itse tietokannan kasaaminen melko helppoa, kunhan osaa käyttää työkaluja oikein. Ainakin käytettävissämme olevan Microsoft Accessin käyttö on helppoa, kunhan joku ensin opettaa mistä mikäkin asia tapahtuu ja miten saa asiat rullaamaan. Tietojen selaaminen, lisääminen, järjesteleminen ja suodattaminen onnistuu hyvin ja voisinpa tässä henkseleitä paukutellen kehua, että osaisin tehdä jo jonkinlaisen (ainakin yksinkertaisen) tietokannan vaikkapa... omistamistani cd-levyistä. ;)
Mitä odotat tiedollisesti tulevilta SQL opinnoilta?
No tietysti paljon uutta ja hyödyllistä tietoa ja erityisesti jotain, jota oikeasti voisi tarvita tulevaisuudessa, vaikkei miksikään tietotekniikan insinööriksi opiskelisikaan. Esimerkiksi Accessin tietokanta vaikuttaa sellaiselta, jota voisin alkaa itsekin oikeasti käyttämään, nyt kun tiedän mistä kaasu ja kytkin löytyvät. Sillä olisi kätevää pitää edellä mainitut cd-levyt sekä vaikkapa kirjat (tai japanilaiset manga-sarjakuvat, joita minulta löytyy satojakin kappaleita, huhhuh...) järjestyksessä ja tarkkailla esimerkiksi paljonko rahaa niihin on kulunut.
Janoan aina jotain uutta opittavaa, joten voisi sanoa, että odotan kaikkea! Ainakin tähän mennessä asiasta on jäänyt hyvä kuva ja homma vaikuttaa mielenkiintoiselta, joten eiköhän tästä ole suunta vain ylöspäin.
Tunnisteet:
Access,
sql,
tietokannat ja -verkot,
tietokanta
sunnuntai 2. lokakuuta 2011
Työssäoppimassa Normetilla
Ohjeet Google Sites /Sivustot -sivujen muokkaamiseen ja käyttämiseen - myös aloittelijoille!
Tästä linkistä voit lukea ohjeet Googlen dokumenttimuodossa.
Tästä linkistä taas voit lukea ohjeet Word-muodossa sekä halutessasi tallentaa ne koneellesi.
Muistathan aina mainita tekijän nimen! Julkaiseminen internetissä omalla nimelläsi on ehdottomasti kielletty! Linkittäminen tosin sitäkin sallitumpaa. ;)
tiistai 16. elokuuta 2011
Java
- Sun Microsystemsin kehittämä teknologiaperhe ja ohjelmistoalusta
- Laitteistoriippumaton oliopohjainen ohjelmistokieli
- Ajoaikainen ympäristö virtuaalikoneineen ja luokkakirjastoineen
- Saanut nimensä Jaava-saarelta
- Kehittelijät Billy Joy ja James Glosling
- Kehittely aloitettu 1990-luvun alussa
Java-sovelmat (applets) ovat ohjelmia, jotka ladataan palvelimelta omalle koneellesi. Koska ne ovat omalla koneellasi suoritettavia ohjelmia (ja ohjelmat voivat olla tietosuojariskejä), järjestelmä tai selain saattaa rajoittaa Java-sovelmien käyttöä. Useissa yrityksissä esimerkiksi käytetään ns. palomuuria, mikä saattaa estää Java-sovelmien lataamisen käyttäjän koneelle. Java-sovelmien lataaminen on voitu estää myös selaimen asetuksissa, missä tapauksessa voit halutessasi vaikuttaa siihen, ladataanko Java-sovelmat vai ei. (Lähde)
Java-ohjelmointi
Java-ohjelman voi kirjoittaa jollakin tekstieditorilla esimerkiksi Windowsin Notepadilla. Myös kehittyneempiä editoreja ohjelmointikäyttöön on olemassa, mutta aloittelijalle yksinkertaiset kirjoitusohjelmat käyvät hyvin.
Voit luoda ensimmäisen lähdekoodin kirjoittamalla alla olevan esimerkin koodin jollain tekstieditorilla ja tallentamalla sen esimerkiksi tiedostonimellä eka.java.
Yllä oleva yksinkertainen ohjelma tulostaa näytölle "Hei Maailma" -teksin. Ensimmäisellä rivillä oleva class aloittaa luokan määrityksen, jonka jälkeen seuraa luokan nimi "Eka". Merkillä "{" kuvataan luokan tai yleensä minkä tahansa lohkon aloitusta ja "}" merkillä lopetusta. Näiden kaarisulkeiden väliin sijoitetaan luokan varsinainen koodi, ja kaarisulkeita täytyy aina olla yhtä monta kumpaakin.
Rivillä 2 on main-metodi. Jokaisella Java-sovelluksella pitää olla main-metodi. Metodilla tarkoitetaan luokan osaa, joka suorittaa sille annettujen lähtötietojen eli argumenttien tai parametrien perusteella jonkin toiminnon. Metodit määrittävät mitä luokka osaa tehdä. Main-metodin etumääre public kuvaa, että metodi on julkinen, eli luokan ulkopuolelle näkyvä ja metodia voi kutsua mikä muu tahansa luokka. Etumääre static kuvaa, että main metodi kuuluu luokalle ja void kuvaa, että kuvaa ettei metodi palauta mitään arvoa. Metodille voidaan antaa erilaisia parametreja, jotka on lueteltu suluissa esittelyrivin lopussa. Parametrit tallennetaan taulukkoon joka on kuvattu String[] args:llä. Parametreilla tarkoitetaan metodin tarvitsemia ulkoapäin saatavia tietoja. Ensimmäinen ohjelmamme ei kuitenkaan huomio parametreja millään tapaa.
Rivillä 3 on itse tulostuksen tuottava rivi. Tulostuksessa käytetään apuna valmista System-luokkaa, jonka out-muuttujan println-metodi tuottaa näytölle tulosteen annetusta parametrista "Hei Maailma". Huomaa rivin lopussa oleva puolipiste, jolla lauseet erotetaan toisistaan. Luokkien ja metodien esittelyriveille ei tarvita lopetusmerkkiä.
class Eka { public static void main(String[] args) { System.out.println("Hei Maailma"); } }Kun olet saanut koodin kirjoitettua ja tallennettua, voit kääntää ohjelman komentoriviltä käskyllä javac Eka.java. Mikäli lähdekoodin käännös onnistuu, kääntäjä luo Eka.class-nimisen tiedoston samaan hakemistoon lähdekoodin kanssa. Tämän ohjelman voit suorittaa komennolla java eka. Ajettaessa ohjelmaa ei siis pidä laittaa käännetyn ohjelman tiedostopäätettä. Jotta ohjelman kääntäminen onnistuisi, on luonnollisesti käytettyyn järjestelmään pitänyt asentaa Java-kääntäjä ja tulkki.
Yllä oleva yksinkertainen ohjelma tulostaa näytölle "Hei Maailma" -teksin. Ensimmäisellä rivillä oleva class aloittaa luokan määrityksen, jonka jälkeen seuraa luokan nimi "Eka". Merkillä "{" kuvataan luokan tai yleensä minkä tahansa lohkon aloitusta ja "}" merkillä lopetusta. Näiden kaarisulkeiden väliin sijoitetaan luokan varsinainen koodi, ja kaarisulkeita täytyy aina olla yhtä monta kumpaakin.
Rivillä 2 on main-metodi. Jokaisella Java-sovelluksella pitää olla main-metodi. Metodilla tarkoitetaan luokan osaa, joka suorittaa sille annettujen lähtötietojen eli argumenttien tai parametrien perusteella jonkin toiminnon. Metodit määrittävät mitä luokka osaa tehdä. Main-metodin etumääre public kuvaa, että metodi on julkinen, eli luokan ulkopuolelle näkyvä ja metodia voi kutsua mikä muu tahansa luokka. Etumääre static kuvaa, että main metodi kuuluu luokalle ja void kuvaa, että kuvaa ettei metodi palauta mitään arvoa. Metodille voidaan antaa erilaisia parametreja, jotka on lueteltu suluissa esittelyrivin lopussa. Parametrit tallennetaan taulukkoon joka on kuvattu String[] args:llä. Parametreilla tarkoitetaan metodin tarvitsemia ulkoapäin saatavia tietoja. Ensimmäinen ohjelmamme ei kuitenkaan huomio parametreja millään tapaa.
Rivillä 3 on itse tulostuksen tuottava rivi. Tulostuksessa käytetään apuna valmista System-luokkaa, jonka out-muuttujan println-metodi tuottaa näytölle tulosteen annetusta parametrista "Hei Maailma". Huomaa rivin lopussa oleva puolipiste, jolla lauseet erotetaan toisistaan. Luokkien ja metodien esittelyriveille ei tarvita lopetusmerkkiä.
~Lähde~
Tunnisteet:
harjoittelu,
java,
ohjelmiston toteutus,
ohjelmointi
tiistai 5. huhtikuuta 2011
Tehtävä 8 b, d ja e
AudioBoo ottaa vastaan näitä tiedostotyyppejä:
- AIFF
- WAVE
- FLAC
- OGG
- MP3
- AAC
+ joitain muita yleisimpiä
Ladattavan tiedoston raja on 5 minuuttia.
AudioBoon yhteenvedon voit kuunnella ylempää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)